Italia-iltamat

Vihdoin ja viimein saimme ystäväpariskuntamme kanssa pidettyä seuraavat teemailtamat. Ja tällä kertaa oli meillä teemana italia. Minä ehdin vielä käydä ennen syöminkejä oikein viiniä hakemassa ruoan kanssa! :) ja mitäs muutakaan kuin italialaista viiniä :D

Iltamat sujui leppoisasti ja oli ihana kerrankin syödä ilman kiirettä ja sitä, että kokoajan joku pieni huomauttaa jaloissa että "hei, minäkin olen täällä ja haluaisin maistaa sitä mitä sinäkin syöt" :D Joten kyllä, nautin todella paljon rauhassa syömisestä ja yritin syödä hitaasti! :D
Viinilasit ovat myös minun himoitsemia Iittalan Essence. Voi joskus kun on rahaa niin pitäisi saada itsellekin nuo valkoviinilasit! Tai sitten toivoo synttärilahjaksi syksyllä. ;) Viiniä ei ihan hirveästi ole kyllä tullut lähiaikoina harrastettua, mutta voihan sitä pikkuhiljaa opetella! :)

Ystävillämme oli nyt vuoro tehdä pääruoka, joten olimme heidän luonaan. He olivat tehneet pastaruokaa, joka oli oikein hyvää. Ja täyttävää! :) Viinin lisäksi tietenkin kokista ja vettä juotavaksi. Ruokaa oli riittävästi ja taisipa vielä jäädä ystäville hiukan myöhemmäksi. :)

Me olimme värkänneet jälkkärin ja tein ylläripylläri tiramisua! Ennen en koskaan ollut tehnyt ja ensin ajattelin että tulikohan tästä nyt mitään. Mutta se oli oikeasti hyvää! Tuota voisi kokeilla uudestaan ihan muuten vain. :) Annostelin tiramisun jo valmiiksi kotona häälahjaksi saamiimme kulhoihin. Oli ihan hyvä idea, sillä tiramisu ei oikein meinannut pysyä koossa vuokassa, johon sitä tein :D ehkä hiukan kauniimman näköinen valmiiksi laitettuna. :D

Tietenkin kovina liigan seuraajina piti samalla "sivusilmällä" kuikuilla peliä, että tietää miten oma joukkue pärjää ;) Ilta oli kaikin puolin mukava ja rentouttava. Ihana viettää aikaa ystävien seurassa hyvän ruoan parissa. :) Seuraavaa kertaa siis odotellessa!

Jos en nyt aivan väärin muista, niin puhuimme ystäväni kanssa että seuraava teema olisi Ranska. :) Tämä äiskä kun nukkuu noita pätkittäisiä öitä, niin aina ei muisti pelaa niinkuin ennen. :D mutta korjataan teema myöhemmin jos ihan väärin meni. :)

Voihan puhelin!

Meillä sattui pikkumiehen kanssa tänään vähän vahinko kotosalla. Meidän keittiön laattalattia rikkoi äiskän puhelimen! :D eli aika tylsä postaus tähän väliin ilman kuvia, kun kaikki on puhelimessa! Hoksasin juuri että mitenhän saan kaikki kuvat talteen, kun osa on puhelimen muistissa. Ja puhelin on siinä kunnossa ettei näytöstä näy kun jotani valoviivoja sinne tänne.

Meidän pikkuherra tosiaan päätti huitaista äidiltä puhelimen kädestä, juuri kun olin soittamassa liittoon! :D Onko tää päivä kenties joku maanantai tai perjantai 13. päivä?

Että sellaista arkea! :D Onneksi naapurissa käly oli kotona, niin sain miehelle soitettua ja kyseltyä jos löytyisi sim-kortin adapteri jostain. Kun kerta on pitänyt mennä tuo sim-kortin kokokin muuttumaan pienemmäksi niin ei käy nykyinen vanhaan puhelimeen! :D

Eihän sitä adapteria tietenkään tähän hätään löytynyt, joten päivä menee nyt ilman puhelinta. Miksihän sitä alkaa heti kauheita piruja maalaamaan seinille, kun puhelin hajoaa? "Entä jos tulee jokin hätä ja tarvii puhelinta" :o

Ja jälleen saa olla onnellinen, että naapurissa on ihminen kotona ja vieläpä näinkin lähellä. :)

Oi ja voi. Vaan palatkaamme asiaan, kun saadaan jonkinmoinen puhelin toimimaan ja kuvat (toivon mukaan) talteen! Onneksi on olemassa kotivakuutus!

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! :) Ja pitäkää puhelimet ehjinä! :D

Rakennusaikaa..supistettuna :D

Tästä olen saanut jos hiukan kyselyä, jos voisin laittaa raksa-ajasta. No aluksi pitää todeta että kyllä, raskasta se oli. Mutta sen arvoista. On se nyt ihana kun on oma koti ja oma piha. Ja kun asumme hiukan kauempana keskustasta, niin täällä on myös rauhallista. Lähitiellä on myös lehmiä ja hevosia saattaa tulla vastaan, varsinkin kesällä jos käy lenkillä. :D Moni saattaa kauhistella, mutta kyllä me vaan tykätään. :)

Meille raksa-aika oli varmasti helpompi kuin monelle muulle (myös taloudellisessa mielessä), koska majoituimme rakentamisen ajan anoppilassani. Raksalle oli lyhyt matka (muutama sata metriä), joten aikaa ei kulunut ajeluihin. Tietenkin pientä korvausta (vuokraa) maksoimme siitä, että saimme asua saman katon alla ja ruokakustannuksiakin jaoimme.
Mutta suuri apu oli myös, kun neitillä oli mummu hoitajana tarvittaessa. Omasta miehestä ei siinä vaiheessa ollut hirveästi normiarjessa apua. Ja osaava pappa oli taas apuna raksalla melkeinpä päivittäin. Korvaamaton on heidän apunsa ollut ja monen muunkin. :) Rakentamisessa on kyllä tärkeintä se, että on auttavia käsiä ympärillä eri asioiden kanssa ja tukijoita. Kiitos heille kaikille! <3

Puunkaatamista ja risujen polttoa

Perustusten tekoa

Autotallirakennuksen runkoa

 Ja sitten hiukan asiaakin! :D Rakennus-urakka alkoi meillä syksyllä 2012. Tonttimme oli metsää, joten urakka alkoi puunkaadolla. Sitä hommaa riitti toviksi! Sitten alkoi maatöiden tekeminen ja perustusten valaminen. Perustusten tekemisissä meillä oli ulkopuolista apua, koska ei ollut minkäänlaista omaa kokemusta. Talven ajaksi perustuksien päälle laitettiin pressut. Keväällä 2013 oli tulossa sitten hirsipaketti.

Talven aikana mieheni ja appiukkoni tekivät tallirakennusta. Tallin lisäksi rakennuksessa on varasto ja puuliiteri. Talossamme on takka-leivinuuni ja puulla lämpiävä kiuas, joten oikein tarpeellinen tuo puuliiteri. :)

Autotallin kattotuolien nostoa

Autotallirakennus

Talli valmistui hyvälle mallille talven aikana ja vihdoin saapui se kevät jota oli odotettu ja hirsipaketti! Otimme hirsipystytyksen ja kattotuolien asennuksen. Hirsitaloista ei ollut kellään tuttavillakaan kokemusta, joten varman päälle päätimme pelata ja ottaa ko. asennuksen mukaan pakettiin.
No, tämä asennus kyllä kannatti! :D Ei näillä miehillä kauaa mennyt nostaa pystyyn yksi hirsitalon runko! Ja oli huikeaa seurata vieressä kuinka se vain kohosi ja kohosi lisää! Ehkä siinä vaiheessa alkoi hiukan hahmottaa minkälainen talo tulisi olemaan. :)

Tämän jälkeen alkoi tietenkin putkityöt (viemäröinti, vesiputket jne) ja muut, mitä lattiaan piti tehdä ennen lattianvalua. Lattianvalun jälkeen oli mukava tepastella "oikealla lattialla" :D tietty vasta sitten kun lattia oli kuivunut ;)
Seuraavaksi oli vuorossa takka-leivinuuni. Sen me teetimme ulkopuolisilla, jotta uuni varmasti toimisi ja siitä tulisi oikeanlainen. Olihan se mahtava suunnitella omanlainen omaan kotiin. :) Ihan siitä ei tullut sellainen, kun olis suunnitellut, mutta tarpeeksi lähelle! Hyvin tyytyväinen olen tuohon komistukseen! :)
Myös väliseinien runkoja alettiin tekemään, ikkunoiden asennusta, ulko-ovet... kovasti oli hommaa, enkä varmaan ihan oikeaa järjestystä edes kaikessa muista.

Takka muurattuna ja tyttö piilossa halkohyllyssä :D

Suurin onni oli rakentamisessa, että niin paljon pystyi itse omin voimin (mieheni ja minä sekä appiukko) tekemään eri asioita. En olisi uskonut kuinka taitava itsekin on! :D ja mieheni suuri uurastus sai minut näkemään hänet ihan eri tavalla. Ei montaa noin ahkeraa miestä ole vastaan kävellyt. :)

Viemäriputkia vejettiin! :D

Vesiputket, lattialämmityksen laitto

Lattianvaluhommia

 Sisätilojen värkkääminen oli varmaan se vaihe, joka tuntui pisimmältä. Oli sähkötöitä levytystä, paklausta, maalaamista, vahaamista, lakkaamista, listojen laittoa, panelointia, laattojen asentamista, kaappien asentamista jne jne. Loputon määrä ja välillä meinasi hiukan uskokin loppua. :D mutta vuorotellen tsempattiin perheen kesken toisiamme.

Johtoja siellä ja johtoja täällä

Sähköhommia ja väliseinäjuttuja

Jotkut puhuvat, että rakennusaika on jonkinlainen parisuhteen koetinkivi. Ja nyt kyllä ymmärrän mitä he ajavat takaa. Heille, joilla ei vielä ole lapsia tämä on vielä hiukan helpompaa. Mutta näin perheellisenä voin sanoa, että uudestaan en enää tähän lähtisi! :D Mutta ei kyllä tarvitsekkaan, kun on koti valmis.

Tallirakennus on meillä vielä kesken ja piha ihan kamala (hiekalla). Mutta tässä kevään ja kesän aikana on tarkoitus saada paljon aikaan. Ainutlaatuinen kokemus, voin sanoa. Ja jos joku haasteita kaipaa elämään, niin rakentamisella sitä varmasti saa! :D Jos siis itse tekee ison osan kaikesta.

Siinäpä vähän supistettuna meijän raksasta. :)

Hiihtolomareissu

Pääsimme tosiaan vähän reissaamaan hiihtolomaviikolla ja mieskin sai onneksi lomaa! :) Lähdimme taas tuttuihin Kuusamon maisemiin muutamaksi päiväksi ja yöksi. Tällä kertaa mieheni pikkusiskon ja hänen avomiehensä kanssa. Mutta samalle mökille kuitenkin! :D

Ajomatka oli tyttären mielestä pitkä. Muutamia kertoja tuli takapenkiltä näitä niin tuttuja kysymyksiä; Joko nyt ollaan perillä, Onko vielä pitkä matka, Kauanko vielä? No, pääsimme kuitenkin perille ja onneksi lähdimme aamupäivästä, niin oli vielä aikaa touhuta päivällä!

Ulkoilimme todella paljon ja kävimme pariskuntina vuoropäivinä myös rinteessä! Olihan se mahtavaa pitkästä aikaa päästä laskettelemaan! Kovin nopeastihan ne jalat alkoivat tuntea jos jonkinmoista puristusta  ja puutumista sun muuta, mutta ei se onneksi menoa haitannut! Uudestaan pitää päästä kyllä! :)

Lisäksi kävimme myös lumikenkäilemässä järven jäällä. Se oli kyllä aivan tosi mukavaa! Suosittelen lämpimästi!

Rantasaunaa hakerasti lämmiteltiin ja kotaakin yhtenä iltana. Ruokaa syötiin kyllä joka välissä, ettei hirveästi kerennyt nälkää tuntea. :D ja tulihan sitä muutamat kaakaot ja munkitkin syötyä, hups! Eli oltiin kyllä ihan lomalla. Ei mietitty mitä suuhun pistettiin. Mutta ehkä sitä joskus saa olla ihan lomailulinjalla, myös syömisen kanssa.

Pulkkamäessä kätiin muutaman kerran ja meidän juniorikin pääsi kokeilemaan pulkkaa ensimmäistä kertaa! Tuntui vaan, että rattikelkan kyydissä oli paljon kivempi istua! :D Lastenmaa oli tyttären mielestä mukava, eikä oikein meinannut poiskaan lähteä. Mukavaa touhua ulkona ja makkaranpaistoa. :)

Kaikinpuolin onnistunut reissu! Vaikka yhtenä päivänä meni tyttären rattikelkasta etusuksi rikki. Ensin se tuntui tytöstä maailmanlopulta, mutta onneksi seuraavana päivänä saatiin Kuusamon Prismasta uusi suksi tilalle! :) Mökkeily on aina mukavaa, vaan on se mukava palata myös takaisin kotiin! :)

Myös pääsiäisen aikaan päästiin hiukan reissun päälle. Siitä sitten myöhemmin. :)