A-luokan reissu osa 1

Kyllä vain tämäkin äiskä pääsi vähän tuulettumaan viime viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa kaksi yötä pois kotoa, niin voitte kuvitella että hiukan stressasi ennen lähtöä. Jälkeenpäin ajattelee vain että "onpa sitä taas itsekäs, kun luulee olevansa niin korvaamaton ja eivät muka täällä pärjää." :D

Ja että oliko kivaa? No mitäpä luulette, kun saa ystävän kanssa lähteä kahdestaan, hotelliyöpymiset aamiaisineen ja kaiken lisäksi vielä hullut päivät! No joo, ehkä kuitenkin matkan päämäärä ja kaikista huikein spektaakkeli oli joku ihan muu. ;)

norski lentää!

Tosiaan lähdimme perjantaina matkaan ystäväni kanssa iltaisella ja lentokoneella tietenkin. Helsinkiin ei paljon kannata muulla mennä jos aikoo ottaa kaiken ajan irti viikonloppureissusta stadissa. Perjantai-iltana ei nyt hirveästi raskaan työviikon päälle jaksettu, joten koneesta pois päästessämme suuntasimme kohti hotellia. Yövyimme "ytimessä" eli Scandic Simonkentässä. Mielestäni ehdottomasti kätevintä yöpyä Kampin lähellä, koska siinä on lähellä kaikki mahdolliset julkisen liikenteen välineet ja kauppakeskukset muutaman askeleen päässä.
Hotelliin vietiin kamppeet ja sitten metsästettiin ruokaa, mäkkäriä! :D Otettiin  muonat mukaan ja takaisin hotellille. Ja tietenkin kun jäi Vain Elämää katsomatta, niin kaivelin laukusta iPadin ja katselimme syödessämme ohjelmata. :) Näin rennosti aloitimme ja päätimme nukkua hyvin, että jaksetaan bailata lauantaina. ;)

shoppailumeiningit ja hieno sensurointi :D

Helsingissä on aivan älyttömän kätevä kortti, jolla pääsee liikkumaan kaikilla julkisilla. Siihen pystyy lataamaan rahaa ja sitten eikun kruisailemaan! Oli ihan huippua ja tosi helppoa! Jos asuisi pääkaupunkiseudulla, niin pärjää kyllä ilman autoa, jos ei tarvi mitään suurostoksia tehdä kotiin mennessä. Ei taida tänne kotikaupunkiin tulla noin hienoja juttuja liittyen julkiseen liikenteeseen..meinaan että täältä meidänkin perältä kun lähtee, niin arkisinkaan ei kulje bussi kuin tunnin välein. :D Että täälläpäin tuo oma auto on kyllä osoittautunut hyvinkin tärkeäksi.

Lauantaiaamu oli aika kalsea ja sateinen, mutta eipä se meidän mieltä madaltanut, kun tiedettiin mitä oli tulossa. Ja mikä muu ilma nyt olisi paras, jos tarkoitus on shoppailla! Aamu aloitettiin tietenkin aamupalalla ja hirveää ruuhkaa ei kyllä ollut aamupalalla kun nämä äiskät oli siellä jo hyvissä ajoin. :D Oli ihana nauttia valmiista aamupalasta ja vielä ihan rauhassa. Ainut kenen takia tarvi pöydäsä nousta olin minä itse! Välillä se tuntui kyllä vähän oudolta, kun ei kukaan roikkunut lahkeessa vaatimassa jotain. :D Syötiin itsemme täyteen ja sitten eikun menoksi!

stokkalla oli allas, jossa oli kaloja! :D

Shoppailun aloitimme hulluilta päiviltä ja sinnekin kerkesimme hyvin aikasin, joten olipas mukava kierrellä isolla kylällä stokkalla ihan rauhassa ja vielä hullune päivien aikaan! :D ehkä nuo etelän ihmiset ei ole niin sekaisin näistä päivistä kuin kotikaupungissa. :D Ja olinhan minä saanut lahjakortteja Stockmannille synttärilahjaksi, niin olihan ne PAKKO tuhlata juuri nyt. Ihan pakko. Uskokaa pois! :D
Hulluilujen jälkeen poikettiin Sokoksella ja tietenkin iltaa varten kynsilakat sun muut tarvittavat. :) pikkuliikkeitä kierreltiin ja vähän jokaisesta meinasi tarttua jotain mukaan. Kummallinen juttu. ;) kahvilla käytiin yhdessä välissä aivan ihanassa pienessä kahvilassa nimeltä Ciao. Otettiin puoliksi jätskiannos, jossa oli kahta eri makua; kinderjäätelö ja suklaajäätelö. Ja voitte arvata, että oli ihan hirviän pahhaa. ;) sitten eikun hotellille laittautumaan ja valmistautumaan muutaman juotavan kanssa iltaa varten. :)
 

nams!

cappucinossakaan ei ollut moittimista. :)

Jätetäänpäs lauantain loppukertomus sitten seuraavaan kertaan. ;) Täytyy ehkä itsekin paneutua tähän koulutehtävään, joka annettiin syyslomaviikolle! :D

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Kuntokuuri

Noniin, nyt päästään tähän aiheeseen, mikä on ollut viime kuukausina minulle hyvinkin ajankohtaista. Eli vähän itsestään huolehtimista ja kropan kuntoon pistämistä. And I like it! Uskokaa tai älkää. :D kai sitä on sitten hiukan sekaisin, mutta näin on käynyt.

Koko aikuisikäni on oikeastaan mennyt jonkinlaisen ylipainon kanssa. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Esikoisen jälkeen (lokakuu 2010) tilanne oli todella kaoottinen, suoraan sanottuna. Kiloja oli ennen raskautta jo liikaa ja ne tietenkin vain lisääntyivät. Painoni oli jopa kolme numeroinen, joka sai minut heräämään todellisuuteen ja siihen että nyt on aika tehdä jotain. Painonpudotusprosessi sai alkunsa silloin.

Pudotin painoa omatoimisesti ja äitini tuella ja sainkin noin 30kg pois ja olokin oli tietenkin mitä mahtavin tällaisen jälkeen. Vihdoin oli henkisesti valmis suunnittelemaan omia häitä, kun tuntui siltä että voi näyttää kauniilta omana hääpäivänään.

 

Tässä sais hyvän porrastreenin! :D

 

Toisen lapsen jälkeen (kesäkuu 2014) jälleen oli tullut lisää painoa, mutta ei sentään kolmenumeroista lukua vaaka näyttänyt. Mietin kovasti miten saisin itseäni niskasta kiinni ja sattuipa niinkin mahtavasti, että mieheni sisko hoksasi vinkata ystävästään, joka oli alku vuodesta valmistunut personal traineriksi ja oli myös ravintoneuvoja (ja vielä sillä hetkellä työttömänä). Minähän innostuin tästä asiasta ja otin heti yhteyttä häneen. J on aiva huippu! Hän on saanut elämäni muuttamaan suuntaa toden teolla. Aluksi ajattelin, että teemme vain jonkin kotijumppaohjelman, jotta minun ei tarvitse stressata siitä, mihin lapset saa hoitoon siksi aikaa kun olen salilla. (Olin siis vielä kotona lasten kanssa, kun aloitin prosessin J:n valmennuksen alla) Mutta teimmekin todella suuria muutoksia. Ruokaohjelmat, kuukausiohjelmat ja lihaskunto-ohjelmat, KAIKKI!

Heinäkuussa aloitimme tämän matkan ja ei voi muuta sanoa kuin, että tää on niin mahtavaa! Tuloksia on tullut kovasti ja oon tykännyt sekä ruokavaliomuutoksista että lihaskunto-ohjelmista. Olo on ihan superhyvä ja jaksaa paljon paremmin asioita.

J on ollut todella paljon tukena ja pystyn olemaan häneen yhteydessä milloin vain ja lisäksi minun täytyy antaa hänelle viikottainen raportti siitä, miten on mennyt, mikä on tuntunut hyvältä/pahalta yms. Ei sanat riitä kertomaan kiitollisuuttani tätä ihanaa ihmistä kohtaan. Vihdoinkin olen saanut itseäni niskasta kiinni ja muuttamaan elintapani terveellisemmäksi.

Myös mieheni on ollut hengessä mukana ja sen suurempia ohjeita tai ohjelmia noudattamatta puottanut melkeinpä saman verran painoa kuin minäkin. :D eli koko perheen remontti on menossa.

Tässä vain on se yksi huono puoli, nälkä kasvaa syödessä. Nyt on alkanut tuntua pikku hiljaa siltä, että riittääköhän loppu peleissä mikään siihen, että on itse tyytyväinen. Paljon on vielä matkaa, että minusta saadaan "normaalipainoinen", mutta siltikin alkaa olla ehkä hiukan liian kriittinen itsensä suhteen. En todellakaan aio mihinkään bikinifitness -villityksiin lähteä tai muuhun samanlaiseen, tarkoitus on vain saada itsensä kuntoon ja elämäntavat terveellisiksi.

No, päivityksiä kuitenkin tulee tästä aiheesta varmasti aina jossain välissä, mutta ilman tätä ihanaa ihmistä en olisi päässyt edes näin pitkälle, kiitos J! <3

Omasta maasta ja ihan ite tehtyjä!

Meillähän on niinkin ihanasti tämä juttu, että kun marjaan tekee mieli syksyn tullessa niin voi ottaa sen muutaman askeleen ulko-ovelta ja perillä ollaan! :) Kyllä vai,n meidän kangas on ollut tänä syksynä täynnä mustikkaa ja puolukkaa ja sitä on sitten ämpäritolkulla omin voimin ja mummujen ja tätien voimin tyhjennetty. 

 

Toinen hyvä puoli tässä on se, että meidän muksut pistelee suoraan metsästä itsekseen marjoja ja meidän neiti varsinkin on ollut poimimisesta tosi innostunut! Oma poimuri, pinkki tietenkin voi hiukan vaikuttaa asiaan ;) Äitille piti tietenkin hankkia sitten oma Marjukka (poimurin nimi), joka oli myös yllättäen pinkki. :D tai aniliinipunainen mielestäni. Mutta meillähän kaikki hiukan punaiseen vivahteiset värit on pinkkejä.

Pikku-isäntä on näyttänyt itsestään hyvinkin erilaisia uusia puolia. Itse en nimittäin puolukasta välitä kuin survoksena tiettyjen ruokien kanssa tai jossain jälkiruoassa joskus. Mutta meidän pieni mies on alkanut suoraan varvuista napsimaan näitä happamia marjoja. Maiskutus kuuluu ja "namnam!" :D mikäpä siinä, terveellisiähän ne ovat.

Lisäksi olemme äitini kanssa tehneet suolakurkkuja. Voi nams, ne on niiiin hyviä! Ja varsinkin, kun on mummun ohje saati näidenkin tekoon. Ja yllätyksenä tuli kuinka helppoja nekin on loppujen lopuksi tehdä. Vaikeinta taitaa olla se odottelu, kun niiden täytyy maustua parisen viikkoa. Nyt olisi kuitenkin se aika, että saisi alkaa maistelemaan näitäkin herkkuja.

Marjojen syönti on itselläni lisääntynyt räjähdysmäisesti. Ennen söin todella harvoin ja sekin oli jossain makeassa, yllättäen. Nyt kun on tehnyt elämäntapoihin muutoksia, niin on tullut syötyä suuria määriä marjoja ja alkaa jo hiukan pelottaa, että entä jos ne loppuvatkin kesken! Mansikka on ehdoton suosikki marja itselläni. Lakkoja haluaisin vielä joskus käydä poimimassa, kun ei ole koskaan sitä tullut tehtyä. Kuulemma isotöistä ja hankalaa. Mutta silti voisin kokeilla. :)

Kävimme myös viikonloppuna Turkansaaressa syysmarkkinoilla. Siellä oli sadon tuomia herkkuja hiukan laajempi valikoima, kuin meillä kotona ja paljon muuta ihanaa hyplättävää. Ja koko ulkomuseo on kyllä huikea paikka. Harmi vain, että siellä ei tule useammin käytyä. Onneksi syysmarkkinoista on tullut perinne meille, niin tuleepahan kerran vuodessa edes käytyä! :)

 

 

Puuhevonen oli kiva :)

Ihana leikkimökki myös löytyi

 

Ja täällä minä taas kouluhommien keskellä jatkan ja illaksi töihin. Kyllä, viimeinkin sain tyäharjoittelupaikan ja on muuten huippu paikka! Mukavaa syksyn alkua! :)

ps. Yhtä asiaa pitää vielä hehkuttaa!!!!

Nyt on loppukatselmuskin pidetty! :) Jeee!!!

Iso koululainen

Vai miksi sitä nyt voisikaan aikuiskoulutuksessa opiskelevaa sanoa? :D

Koulu on lähtenyt mukavasti käyntiin, tykkään kyllä tosi paljon! Jotenkin ehkä aikuisopiskelijoilla on enemmän motivaatiotakin, kun jokainen sinne on vapaaehtoisesti hakenut ja haluaa opiskella. Ja mikä on todella positiivista, niin luokan koko ei ole liian suuri. Meitä on vähän vajaa parikymmentä ihmistä ja tullaan kyllä hyvin juttuun keskenään.
Koulu ei tietenkään ole ilmainen, mutta kun alkaa mielessään kertaamaan mitä siihen kuuluu niin osoittautuu tämä tutkinto aika halvaksi. Kaikki mahdolliset kynistä ja kumeista lähtien kirjoihin ja paperimateriaaleihin asti on valmiina nenän edessä odottamassa. Tuntui ihan hassulta, kun muistelee lukioaikaa. :D Tuntui että kaikki mitä siellä tarvitsi piti itse kustantaa.
Tutkinnon suorittaminen kestää vuoden, joten koulupäivinä on paljon asiaa ja materiaalia kerralla. Ja ensimmäinen esseetehtävä pitäisi tehdä. ESSEE!? Mitenköhän se menikään? :D

Yllätyksenä koulussa tuli ehkä se että koulu on alusta alkaen todella tiivistä. Kuulin juttuja aiemmin jo tästä koulutuksesta ja siitä puhuttiin että "muutamia päiviä viikossa on iltantunteja ja sitten jossain vaiheessa alkaa työssoppiminen." Kuitenkin tarkoitus on pikimmiten heti koulun alettua alkaa etsimään itselle työssäoppimispaikkaa (Huom! Ohjaaja painotti ettei ole kyse harjoittelusta enää tässä vaiheessa vaan työssaoppimisesta! :D) ja niinä päivinä kun ei ole koulua, on tarkoitus olla töissä.

Eli toisinsanoen 5pv viikossa tehdään töitä koulun eteen.

Toisen kerran tämä kuva, mutta olkoot :D

Olin ehtinyt tehdä muksuille e-sopimuksen eli lapset ovat 10 päivää kuukaudessa hoidossa. ONNEKSI tähän voi tehdä muutoksen jos elämätilanne muuttuu. Eli kun vaan saan työpaikan, niin lapset alkavat kokopäiväläisiksi. Hurjaa.

Meidän muksujen päiväkotitaival on alkanut ja isommalla ei kyllä ole minkäälaista ongelmaa asian kanssa. Menee pää kolmantena jalkana muiden mukana ja ensimmäisestä päivästä lähtien! Miten niin on tylsää olla kesä kotona ilman kavereita äitin ja vuoden ikäisen pikkuveljen kanssa!? :D

Juniorilla on ollut hiukan hankalampaa. Raukka. Itkien on monet kerrat jäänyt hoitajan syliin, mutta onneksi on jo päivät mennyt paremmin. Tutti, jota ei kotona tarvittu kuin yöunilla välillä on kylläkin hiukan palannut enemmän päiviemme iloksi (riesaksi), mutta asia kerrallaan. :)

Muruset pihalla

Tässäpä hiukan aukaisua meidän arkeen tällä hetkellä, mukavia aurinkoisia päiviä! Nauttikaa, kun on vielä aurinkoa ja vähän lämmitänkin!

Joo kyllä on ollut aikamoinen kesä..ai mitä, meni jo!?

Hupsista keikkaa, kun se aika hiukan vierähti tuossa ja sitten se kesä menikin jo! :D Tai no nythän näyttää alkavan vasta kunnolla pitemmät lämpimät kelit. Tietenkin juuri nyt, kun itselläkin koulu alkanut tällä viikolla ja muksut lähteneet päiväkotiin.

Mutta hiukan menneestä kesästä...on ollut aika märkää jos ei joku ole sattunut huomaamaan! :D mutta on oltu kyllä joka välissä ulkona, kun on ollut vain mahdollisuus.

Ollaan kovasti tehty tallia ja alkaa olla pikkuhiljaa valmista. Ja lopputarkastus häämöttää kovaa vauhtia. Sen jälkeen saisi hiukan rennommin ottaa talven ja keväällä pihahommat loppuun!

Autotalli

Lapset on kasvanut ja meidän juniorillakin on alkanut löytyä aikamoinen temperamentti. Huhhuijaa! Ja tämä kiljuminen. Ai että se on mukavaa! Varsinkin kun on huomattu, että se ei ole oikein ollut isin ja äitin mielestä mikään kiva taito. No, aikansa kutakin. Ohimenevää, toivottavasti! :D

Mummulan pihalla

Meidän esikoinen oppi alku kesästä pyöräilemään, joten tää on ollut ehkä se kaikista isoin juttu tänä kesänä. Neiti on ollut aivan onnessaan ja mummulan nurmikko on saanyt kovasti kyytiä tänä kesänä! Junioria ehkä hiukan harmittaa, kun nyt ei pysy yhtä hyvin perässä. :D

Naapuriin kanalaan syntyi myös toukokuun puolella pikku tipuja, joten niiden elämää ollaan päästy seuraamaan ihan läheltä. Hauskoja tapauksia voin kertoa! Lapsetkin syöttäneet kovasti sekä isoja että pieniä kanoja ja esikoisen kanapelkokin alkaa olla tipo tiessään.

Kanojen syöttämistä

Reissuja emme oikeasstaan ole tehneet ollenkaan. Mökillä kävimme yhtenä pidennettynä viikonloppuna, mutta muuten kotosalla touhuttu kovasti. Kylläkin nyt tulevana viikonloppuna olemme lähdössä ensimmäistä kertaa mieheni kanssa kahdestaan reissuun sitten juniorin syntymän. Ehkä hiukan on perhosia mahassa! Mutta hyvinhän se menee, kun juniorilla on noin topakka ja auttavainen isosisko! <3

Mökiltä

Tässäpä pikakatsaus kesästä ja toivotaan, että ehdin kirjoitella täsät lähtien hiukan useammin tännekin! :D Koulu tulee viemään aika paljon aikaa ja voimia, kun se on vain vuoden rutistus. Mutta sitäkin tiiviimpi ja kiireisempi!

Toivottavasti teillä on ollut kiva kesä ja toivotaan, että tämä kesä nyt hiukan pidemmäksi jäisi, kun nämä ilmat on tällä viikolla olleet niin ihania!

Mukavia lämpöisiä päiviä! Nauttikaa näistä! :)

tuleva lisätutkinto

Kesäloma(ko)?

Kyllä vain, kesäloma! Alkoi toukokuun viimeisellä viikolla. Minulla ja lapsilla kylläkin. Mies jäi  juhannukselta lomalle. :) Oli jotenkin niin ihana, kun tyttö viimeisenä kerhopäivänä toteaa että "Ihanaa, kesäloma alkaa!" :D vaikka ei meillä nyt sen takia mitään suurempaa elämässä tapahdu. Reissujakaan ei vielä tänä kesänä tehdä, kun on tätä tekemistä täällä kotipuolessa aika paljon.

Ja meidän neiti ei enää kerhoon menekkään syksyllä, vaan päiväkotiin. Sekin päivä on taas elokuussa tulossa, kun tämän äidin pitää lähteä koulunpenkille. Luitte oikein, koulunpenkille. Kyllä se hiukan hirvittää. :D Onhan meidän poikakin jo iso, täytti juhannusviikolla vuoden! Mutta silti niin pieni. Lähtihän meidän tyttäremme jo 10kk:n iässä hoitoon, että siihen nähden poika saa olla kotona paljon pitempään.
Tosiaan meidän pikkumies kävelee täyttä häkää (lähti 11kk iässä kävelemään) ja muutamia sanoja ja sananalkuja tulee hienosti. Aamupuuron jälkeen tulee hienosti "tiito!" :D Äidin sydän sulaa <3

Isin vanha rattori!

Olemme saaneet tehtyä terassin kaiteet ja niistä kuvaa toivon mukaan pian kun saa vain aikaseksi. Saa pidettyä veijarinkin aisoissa, kun ei joka terassin kulmasta pääse tipahtamaan. :) Kaiteet nyt on tietenkin mieheni tehnyt ja suunnitellut, mutta kovasti ollaan oltu lasten kanssa apuna, mitä on pystytty. Ja lapset onnessaan mukana hommassa. :)
Synttärit viettiin pojan oikeana päivänä, vaikka se keskellä viikkoa onkin. Seuraava vkl oli se juhannus ja tuskin monikaan olisi päässyt silloin käymään. Jännityksellä odotettiin synttäripäivää, kun aamusta oli neuvola ja kolmen rokotuksen laitto. Onneksi ei tullut mitään oireita ja pikkumies jaksoi koko päivän naurattaa vieraita. :)

Synttärivieraita tuli heti puolen päivän jälkeen ja itamyöhälle asti. Viimeisten vieraiden ollessa alkoi jo pikkumies mennä yöunille, mutta viimeisenä olikin minun veljeni vieraana, niin ei tarvinnut niin juhlia enää jaksaakkaan. Tarjottavaa oli jos jonkinmoista ja jälleen sai mieheni sisko ihanan kakun meidän pienelle loihdittua, kiitos S! :) Pikkuinen jaksoi kyllä todella hyvin koko päivän hulinat ja sai paljon tietenkin erilaisia autoja ja ihania uusia kesävaatteita. Vaan eipä noita kesävaatteita näytä tarvivan näillä ilmoilla.

Parturissa käynti ennen juhlia :)

 Kyllä meinaa kovasti meidän neitiäkin harmittaa, kun ulkona käydään siinä välissä, kun ei sada ja sitten äkkiä sisälle kun alkaa satamaan. Puistoilut jääneet tosi vähiin, kun ei kehtaa pienen hetken takia lähteä kauas kotoa. Vaan vielä on miehelläkin lomaa jäljellä, joten pidetään kaikki sormet ja varpaat pystyssä että nämä ilmat tästä paranee!

Pihalla möngitään :D

Päivityksiä tulee kyllä, miten tässä nyt LOMALLA kerkeää. Tuntuu niin hurjalta että kiire senkun lisääntyy, kun miehelläkin loma alkoi. Huh. :D

Äitienpäivä

Äitienpäivä on yleensä aika yhtä hulinaa, kun paikkoja joissa pitäisi käydä yhden päivän aikana on viisi! Yritimme kovasti ensin järjestää, että saisimme olla vain omalla perheellämme, mutta eihän se aivan onnistunut. :D Saimme kuitenkin osan edes sovittu lauantaille, joka helpotti päivää suuresti.

Sunnuntaiaamu alkoi tietenkin sillä, että äiti sai kääntää vielä kylkeä, kun isi heräsi muksujen kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että tätä tapahtuu monesti muulloinkin viikonloppuaamuina. Kiitos ihana mieheni! <3

Valmiiseen aamupalapöytään minut sitten kutsuttiin ja tietenkin pöydässä odotti myös muutama lahja ja kortti. Kortti oli ehkä suloisin koskaan saamani. Oli jotenkin koskettavaa, että isi oli kuitenkin ehtinyt askarrella tyttären kanssa pienoisen kortin aamusta vain ja ainoastaan minulle. Olin sanaton. Minusta vain omassa kädenjäljessä on sitä jotain. Se saa minun silmissäni niin suurta tunnearvoa. <3

"Ihanaa äiskien päivää"

 

Isillä on sydän vähäm valahanut ;)

Lahjaksi sain lajhakortin Budget Sportiin, josta olin todella innoissani. Vihdoin saisin ostettua itselleni uusia urheiluvaatteita! Kyllä se vaan vaatetuskin motivoi lisää, kun on sopivankokoiset ja hyvää materiaalia. Sitten sain myös tyttöni tekemän taulun, jonka hän oli kerhossa. Omat kädet niin hienosti painettuna. Oli kuulemma tosi tarkkaa työtä. :) Ihana <3

Sitten alkoikin meidän kierroksemme. Aloitimme naapurista, jonne kälyni oli tehnyt ihana mansikkakakun. Nams! Tämän kesän ensimmäinen mansikkakakku ja suomalaisista mansikoista! Oli vaikea leikata pientä palaa, kun kakku oli niin korkea. :D

Naapurista lähdettiin käymään sekä minun mummullani että mieheni mummin ja papan luona. Syötyä sai kyllä kovasti eikä tarvinnut kerrankaan kotona laittaa mitään! Ihana päivä ja ilmakin oli loistava. :) Kaikinpuolin onnistunut päivä! Eikun seuraavaa äitienpäivää odotellessa. :)

Hiukan vapunvietosta

Kuukausi vierähti näköjään vapustakin, joten varmaan hyvä jo vähän päivittää meidän vappua. :)

Vappuaattona meillä tosiaan oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ihan vain aikuisille tarkoitetut juhlat. Oli tosi mukavaa ja sai rentoutua ja nauttia hyvästä seurasta ja ruuasta kaikessa rauhassa. Kyllä sitä aina välillä tarvitsee pientä irtiottoa arkeen ja muuhun. Jaksaa taas. :)

Syötäviä, nams!

Me tosiaan mieheni siskojen ja heidän kumppanien kanssa vuokrasimme pihallemme paljun. Ai että mikä hieno idea se olikin! Tykättiin kaikki kovasti ja alettiin jo miettimään jos ostettaisiin yhteinen, että kaikki kolme pariskuntaa osallistuisi ko. ostokseen. :D Ideana hieno, mutta ehkä ei vielä tässä vaiheessa anna lompakon nyörit periksi.

Juuri paikalleen saatu ja lämmityshomma alkamassa!

Lisäksi tietenkin lämmitimme saunan, joka oli oikein hyvä idea. Ilma alkoi illasta olla hyvinkin viileää ja pieni tuuli aivan loppuillasta alkoi tuntua aika jäätävältä! Mutta hauskaahan meillä oli ja mikäs siinä pipo päässtä paljussa istuessa! :D

Ruokaa myös laitettiin ja syötiin niin että napa rutisi. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa tehdä itse perunasalaattia. Ja mielestäni se ainakin onnistui hyvin! Näytti se kyllä maistuvan myös kaikille. :) Lisäksi oli perus nakit ja lihapullia. Sekä ihanaa muchos nachos. <3 ai että se oli hyvää!
Oli kyllä kaikinpuolin mukava vappu ja voisi tuota suunnitella omaakin paljua. Sen verran mahtava juttu kyllä! Tai siis sitten kun joskus on ehkä rahaa. :D

Kevättouhuja ulkona

Me ollaan hurjasti vietetty aikaa ulkona, kun nuo ilmat on lämmenneet ihanasti. Lapset on olleet jotenkin paljon rauhallisempia sisätiloissa..hmm, mistähän tuo johtuu. ;) Onhan tuo meidän piha suoraan sanottuna aika rasittava, kun hiekkaa on siellä, täällä ja tuolla. Mutta mikä riemu on neljävuotiaalla, kun sen hiekkakakku kokoelman voi tehdä ihan mihin kohti haluaa! Ehkä siis "nautimme" vielä tästä hienosta mahdollisuudesta.

Sen lisäksi että tämä hiekka on meillä kova juttu, myös saatiin pihallemme takaisin yksi asia, joka oli kyllä viime kesän hitti: trampoliini. Voi sitä riemua ja malttamattomuutta kun isi kasasi pihalla tätä kyseistä hökkeliä pystyyn. Pienellä painostuksella tietenkin, että voisihan se isi olla vähän nopeampikin tässä kasaamisessa! :D

Pystyyn se saatiin ja on kokeiltu jo monta kertaa muutaman päivän aikana (ja ekana päivänä varmaan kymmenen kertaa).

Itseasiassa se on oikeastaan näin aikuisenkin kannalta oikein hyvää liikuntaa. Kun sain pikkumiehen nukahtamaan vaunuihin, niin menin tyttären kaveriksi. Siinä kun hyppi puolisen tuntia eikä hirveästi hidastellut, niin kyllä se hiki virtasi! Tyttö hörötti trampoliinilla kauheasti, kun oli mukavaa äitin kanssa hyppiä. Ihana kun toisella on vielä niin pienet asiat, jotka tekee onnelliseksi. :) Voi vaan olla, että tällä tahdilla saa mummut ja tätitkin käydä vähän kaverina hyppimässä. Meinaan vaan, että oli illalla vähän jalat makaroonia kun oli päivän hyppinyt. :D

Lisäksi ollaan avattu pyöräilykausi. Pikkumies tosiaan myös nautti tästä lajista, niin harrastetaan tätä paljosti tänä kesänä! Ja kun saadaan vielä pyörätie tuohon ison tien varteen valmiiksi, niin uskaltaa lähteä toistakin kautta ajelemaan. Voi että minä niin tykkään pyöräillä! Saa nähdä kuinka tuo peräkärryn paino vaikuttaa vauhtiin. Tällä kertaa onkin kaksi lasta kyydissä. ;)

Naapurin kanoja ja kukkoa ollaan kovasti käyty katsomassa. Ne on kummallekin lapselle tosi tärkeä juttu. Tytär syöttää kanoille aina pulla ja leipää ja poika istuu vaunuissa ja huutaa "kukko!" :D

Tyttö pääsi myös papan kaveriksi istuttamaan pottua peltoon. Pappa yritti välillä toppuutella, että hidastetaan vähän vauhtia, mutta meidän neiti oli sitä mieltä, että ei tässä nyt hidasteta kun vauhtiin on päästy! :D Oli kuulemma mukavaa hommaa ja jos vielä pappa istuttaa pottua, niin neiti oli kovasti menossa kaveriksi. :)

Jospa tämä myrsky laantuisi ja huomenna olisi taas ulkoilukeli! Nyt jännittämään euroviisujen loppua ja nukkumaan! :)

Haaste: Top 5

Ystäväiseni mabn laittoi minulle haasteen omassa blogissaan. Tällaiset olivat ohjeet:

"Haastaja kertoo sinulle viisi aihetta, joista jokaisesta haastetun tulee kertoa TOP 5 listan tyyliin. Haastetun on tämän jälkeen keksittävä 5 uutta aihetta ja haastaa viisi uutta bloggaajaa mukaan. Ei takaisin haastamista."

No, itse vasta aloittajan ajattelen, että suurin haaste on haastaa viisi uutta ihmistä, mutta katsotaanpa ensin nuo vastaukset! :)

JÄÄTELÖMAUT

1. Suklaanougat

2.Creamyn mudcake

3. Mangomeloni

4. Daimjätski

5. Supertiikeri

ELOKUVAT

1. Vares - sheriffi

2. Ice age

3. Mielensäpahoittaja

4. Taru sormusten herrasta

5. Helmiä ja sikoja

KEVÄTPUUHAT

1. Pyöräily

2. Puistoilu lasten kanssa

3. Pihanlaittaminen

4. Haravointi

5. Grillikauden avaus :D

TAVAT/PAKKOMIELTEET

1. Siivoaminen

2. Päivittäinen liikunta

3. Asioiden aikatauluttaminen. (Tosi ärsyttävää välillä :D)

4. Vauvakuume (Eikö se voi olla vähäniinkö pakkomielteistä? :D)

5. Eri asioiden järjestely

ASIAT, JOTKA TEKEE SUT ONNELLISEKSI JUST NYT

1. Lapset

2. Oma mieheni

3. Tuleva äitienpäivä

4.Oma koti

5. Ystävät

Ja sitten haastettaviin! Päätin haastaa ihmisiä, joiden blogeja itse luen, eli Heidi (Oman kodin onnea), Marika (Elämää hirsitalon suojissa), Nessa (The Little Things), Jenni (Anarkisti Martta) sekä Milja Joanna (Kummankin kaa)

Ja tässä aiheet:

KESÄNSUUNNITELMIA

ELÄMÄNI ILONAIHEET

PIENET PAHEENI

LOMAHAAVE (KOHTEET)

JOS SAISIN VIISI TOIVETTA...

Kuulumisia arjen keskeltä

Heipähei!

Meidän arki senkun rullaa eteenpäin hurjalla vauhdilla! Tuntuu että kun illalla saa muksut nukkumaan ja itse iltapuuhat tehtyä, on niin poikki että pakko painella itsekin unille. Meidän pojan yöunet on viime vuoden lopulta asti olleet todella huonot. Tietenkin välillä parempia öitä (äiti saa nukkua jopa pari tuntia putkeen ja koko yön saldo jopa 5 tuntia!), mutta suurimmaksi osaksi tosi katkonaisia öitä. Siitä saa olla onnellinen, että meidän reipas neljävee nukkuu hyvin. Ja jos yöllä pissattaa, niin osaa itse yksin käydä pissalla ja mennä takaisin nukkumaan. Ihana äitin oma isopieni tyttö. <3

Nyt sitten näyttää onneksi vähän siltä, että olisi tulossa pikkumiehenkin uniin muutos! Viime viikko on ollut paljon helpompi ja öiset heräämiset ovat olleet niinkin helppoja, että tutti suuhun ja muutama silitys ja poika unessa. Ah, ihanaa!
Syitä nyt löytyy heti kaksi kun alan niitä miettimään. Ensimmäinen on rintamaidon lopetus. Aloin tietoisesti  vähentämään rinnan antamista ja tietnekin pieni reaktio tästä tulee. Ihme jos ei tulisi! Öisin jos ei poika millään rauhoitu on sitten annettu vieroitusvastiketta. Mutta tätä on nyt yllättävän vähän tarvittu. Ruoan kanssa annamme nykyään vieroitusvastiketta. Itse aloin olla niin loppu valvomiseen, joten että saisin välillä nukkua päätin että vähenee tissittely ja tulee pullo tilalle. On helpottanut, voin kertoa.
Toinen syy on hampaat. Kurkkasinpa suuhun ja kas, kahdeksan hammasta! Eipä tuo kumma ole jos ylkkä valvottaa, kun muutamaa hammasta pitää aina kerralla tehdä ja vähän väliä tulee! Jospa nyt voisi olla sellainen luova tauko tuossa hampaiden luomisessa!?

Ensikengätkin korkattiin!

Nyt kun on ilmat lämmenneet ja ihana aurinko hellii ulkona, olemme olleet kovasti pihalla. Omalla pihalla ja vähän naapurissa kotkotteja ja kukkoa, sekä tietenkin Viltsua ihailemassa ja hoitamassa. :) Puistossa olemme myös käyneet. Ja kunhan tulee vähätuulisia päiviä niin lähdemme pyöräreissulle lasten kanssa! Hiukan jo testattiin pikku mutka myös poitsu kyydissä. Poika tuntui tykkäävän. Kotiin tulevalla sortiellä meinasi ihan uni tulla silmään. :)

 On se kyllä ihana asia, kun meidän lapsilla on nuita ihania tätejä ympärillä! Meidän taloudessa tällainen pieni konkurssiaika, kun äiskä työttömänä, niin saatiin tätien avustuksella lapsille kevät vaatteet hankittua! Kiitos vielä ihan hirmuisen paljon! <3
Ihanat vaatetukset kummallekin muksulle! Noissa ulkokuvissa on muksuilla ne vaatteet päällä. Tykkään itse kovasti. :)
Sisällä pitäisi aloittaa kovasti siivoushommia, kun tuo ihana aurinko tuo myös tämän hurjan pölymäärän esille, kääks! :D Ja kovasti on tyttären kanssa saatu juosta poitsun perässä, kun joka paikka alkanut kiinnostaa ja vauhti on hirmuinen! Myös taaperokärryt hoksattiin ottaa käyttöön ja ne on ollu ihan älyttömän kova juttu!
On se ihana, kun meidän pojalla on tuollainen huolehtiva isosisko! <3 Ei tarvitse äidin olla ihan joka paikassa silminä ja korvina. :D

pesukone on iha ykkönen!

Siskon kaapilla valvottujen silmien alla

Nyt pitäisi alkaa ruuanlaittoon, jälleen kerran! :D nauttikaahan näistä ihanista ilmoista! :)

Italia-iltamat

Vihdoin ja viimein saimme ystäväpariskuntamme kanssa pidettyä seuraavat teemailtamat. Ja tällä kertaa oli meillä teemana italia. Minä ehdin vielä käydä ennen syöminkejä oikein viiniä hakemassa ruoan kanssa! :) ja mitäs muutakaan kuin italialaista viiniä :D

Iltamat sujui leppoisasti ja oli ihana kerrankin syödä ilman kiirettä ja sitä, että kokoajan joku pieni huomauttaa jaloissa että "hei, minäkin olen täällä ja haluaisin maistaa sitä mitä sinäkin syöt" :D Joten kyllä, nautin todella paljon rauhassa syömisestä ja yritin syödä hitaasti! :D
Viinilasit ovat myös minun himoitsemia Iittalan Essence. Voi joskus kun on rahaa niin pitäisi saada itsellekin nuo valkoviinilasit! Tai sitten toivoo synttärilahjaksi syksyllä. ;) Viiniä ei ihan hirveästi ole kyllä tullut lähiaikoina harrastettua, mutta voihan sitä pikkuhiljaa opetella! :)

Ystävillämme oli nyt vuoro tehdä pääruoka, joten olimme heidän luonaan. He olivat tehneet pastaruokaa, joka oli oikein hyvää. Ja täyttävää! :) Viinin lisäksi tietenkin kokista ja vettä juotavaksi. Ruokaa oli riittävästi ja taisipa vielä jäädä ystäville hiukan myöhemmäksi. :)

Me olimme värkänneet jälkkärin ja tein ylläripylläri tiramisua! Ennen en koskaan ollut tehnyt ja ensin ajattelin että tulikohan tästä nyt mitään. Mutta se oli oikeasti hyvää! Tuota voisi kokeilla uudestaan ihan muuten vain. :) Annostelin tiramisun jo valmiiksi kotona häälahjaksi saamiimme kulhoihin. Oli ihan hyvä idea, sillä tiramisu ei oikein meinannut pysyä koossa vuokassa, johon sitä tein :D ehkä hiukan kauniimman näköinen valmiiksi laitettuna. :D

Tietenkin kovina liigan seuraajina piti samalla "sivusilmällä" kuikuilla peliä, että tietää miten oma joukkue pärjää ;) Ilta oli kaikin puolin mukava ja rentouttava. Ihana viettää aikaa ystävien seurassa hyvän ruoan parissa. :) Seuraavaa kertaa siis odotellessa!

Jos en nyt aivan väärin muista, niin puhuimme ystäväni kanssa että seuraava teema olisi Ranska. :) Tämä äiskä kun nukkuu noita pätkittäisiä öitä, niin aina ei muisti pelaa niinkuin ennen. :D mutta korjataan teema myöhemmin jos ihan väärin meni. :)

Voihan puhelin!

Meillä sattui pikkumiehen kanssa tänään vähän vahinko kotosalla. Meidän keittiön laattalattia rikkoi äiskän puhelimen! :D eli aika tylsä postaus tähän väliin ilman kuvia, kun kaikki on puhelimessa! Hoksasin juuri että mitenhän saan kaikki kuvat talteen, kun osa on puhelimen muistissa. Ja puhelin on siinä kunnossa ettei näytöstä näy kun jotani valoviivoja sinne tänne.

Meidän pikkuherra tosiaan päätti huitaista äidiltä puhelimen kädestä, juuri kun olin soittamassa liittoon! :D Onko tää päivä kenties joku maanantai tai perjantai 13. päivä?

Että sellaista arkea! :D Onneksi naapurissa käly oli kotona, niin sain miehelle soitettua ja kyseltyä jos löytyisi sim-kortin adapteri jostain. Kun kerta on pitänyt mennä tuo sim-kortin kokokin muuttumaan pienemmäksi niin ei käy nykyinen vanhaan puhelimeen! :D

Eihän sitä adapteria tietenkään tähän hätään löytynyt, joten päivä menee nyt ilman puhelinta. Miksihän sitä alkaa heti kauheita piruja maalaamaan seinille, kun puhelin hajoaa? "Entä jos tulee jokin hätä ja tarvii puhelinta" :o

Ja jälleen saa olla onnellinen, että naapurissa on ihminen kotona ja vieläpä näinkin lähellä. :)

Oi ja voi. Vaan palatkaamme asiaan, kun saadaan jonkinmoinen puhelin toimimaan ja kuvat (toivon mukaan) talteen! Onneksi on olemassa kotivakuutus!

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! :) Ja pitäkää puhelimet ehjinä! :D

Rakennusaikaa..supistettuna :D

Tästä olen saanut jos hiukan kyselyä, jos voisin laittaa raksa-ajasta. No aluksi pitää todeta että kyllä, raskasta se oli. Mutta sen arvoista. On se nyt ihana kun on oma koti ja oma piha. Ja kun asumme hiukan kauempana keskustasta, niin täällä on myös rauhallista. Lähitiellä on myös lehmiä ja hevosia saattaa tulla vastaan, varsinkin kesällä jos käy lenkillä. :D Moni saattaa kauhistella, mutta kyllä me vaan tykätään. :)

Meille raksa-aika oli varmasti helpompi kuin monelle muulle (myös taloudellisessa mielessä), koska majoituimme rakentamisen ajan anoppilassani. Raksalle oli lyhyt matka (muutama sata metriä), joten aikaa ei kulunut ajeluihin. Tietenkin pientä korvausta (vuokraa) maksoimme siitä, että saimme asua saman katon alla ja ruokakustannuksiakin jaoimme.
Mutta suuri apu oli myös, kun neitillä oli mummu hoitajana tarvittaessa. Omasta miehestä ei siinä vaiheessa ollut hirveästi normiarjessa apua. Ja osaava pappa oli taas apuna raksalla melkeinpä päivittäin. Korvaamaton on heidän apunsa ollut ja monen muunkin. :) Rakentamisessa on kyllä tärkeintä se, että on auttavia käsiä ympärillä eri asioiden kanssa ja tukijoita. Kiitos heille kaikille! <3

Puunkaatamista ja risujen polttoa

Perustusten tekoa

Autotallirakennuksen runkoa

 Ja sitten hiukan asiaakin! :D Rakennus-urakka alkoi meillä syksyllä 2012. Tonttimme oli metsää, joten urakka alkoi puunkaadolla. Sitä hommaa riitti toviksi! Sitten alkoi maatöiden tekeminen ja perustusten valaminen. Perustusten tekemisissä meillä oli ulkopuolista apua, koska ei ollut minkäänlaista omaa kokemusta. Talven ajaksi perustuksien päälle laitettiin pressut. Keväällä 2013 oli tulossa sitten hirsipaketti.

Talven aikana mieheni ja appiukkoni tekivät tallirakennusta. Tallin lisäksi rakennuksessa on varasto ja puuliiteri. Talossamme on takka-leivinuuni ja puulla lämpiävä kiuas, joten oikein tarpeellinen tuo puuliiteri. :)

Autotallin kattotuolien nostoa

Autotallirakennus

Talli valmistui hyvälle mallille talven aikana ja vihdoin saapui se kevät jota oli odotettu ja hirsipaketti! Otimme hirsipystytyksen ja kattotuolien asennuksen. Hirsitaloista ei ollut kellään tuttavillakaan kokemusta, joten varman päälle päätimme pelata ja ottaa ko. asennuksen mukaan pakettiin.
No, tämä asennus kyllä kannatti! :D Ei näillä miehillä kauaa mennyt nostaa pystyyn yksi hirsitalon runko! Ja oli huikeaa seurata vieressä kuinka se vain kohosi ja kohosi lisää! Ehkä siinä vaiheessa alkoi hiukan hahmottaa minkälainen talo tulisi olemaan. :)

Tämän jälkeen alkoi tietenkin putkityöt (viemäröinti, vesiputket jne) ja muut, mitä lattiaan piti tehdä ennen lattianvalua. Lattianvalun jälkeen oli mukava tepastella "oikealla lattialla" :D tietty vasta sitten kun lattia oli kuivunut ;)
Seuraavaksi oli vuorossa takka-leivinuuni. Sen me teetimme ulkopuolisilla, jotta uuni varmasti toimisi ja siitä tulisi oikeanlainen. Olihan se mahtava suunnitella omanlainen omaan kotiin. :) Ihan siitä ei tullut sellainen, kun olis suunnitellut, mutta tarpeeksi lähelle! Hyvin tyytyväinen olen tuohon komistukseen! :)
Myös väliseinien runkoja alettiin tekemään, ikkunoiden asennusta, ulko-ovet... kovasti oli hommaa, enkä varmaan ihan oikeaa järjestystä edes kaikessa muista.

Takka muurattuna ja tyttö piilossa halkohyllyssä :D

Suurin onni oli rakentamisessa, että niin paljon pystyi itse omin voimin (mieheni ja minä sekä appiukko) tekemään eri asioita. En olisi uskonut kuinka taitava itsekin on! :D ja mieheni suuri uurastus sai minut näkemään hänet ihan eri tavalla. Ei montaa noin ahkeraa miestä ole vastaan kävellyt. :)

Viemäriputkia vejettiin! :D

Vesiputket, lattialämmityksen laitto

Lattianvaluhommia

 Sisätilojen värkkääminen oli varmaan se vaihe, joka tuntui pisimmältä. Oli sähkötöitä levytystä, paklausta, maalaamista, vahaamista, lakkaamista, listojen laittoa, panelointia, laattojen asentamista, kaappien asentamista jne jne. Loputon määrä ja välillä meinasi hiukan uskokin loppua. :D mutta vuorotellen tsempattiin perheen kesken toisiamme.

Johtoja siellä ja johtoja täällä

Sähköhommia ja väliseinäjuttuja

Jotkut puhuvat, että rakennusaika on jonkinlainen parisuhteen koetinkivi. Ja nyt kyllä ymmärrän mitä he ajavat takaa. Heille, joilla ei vielä ole lapsia tämä on vielä hiukan helpompaa. Mutta näin perheellisenä voin sanoa, että uudestaan en enää tähän lähtisi! :D Mutta ei kyllä tarvitsekkaan, kun on koti valmis.

Tallirakennus on meillä vielä kesken ja piha ihan kamala (hiekalla). Mutta tässä kevään ja kesän aikana on tarkoitus saada paljon aikaan. Ainutlaatuinen kokemus, voin sanoa. Ja jos joku haasteita kaipaa elämään, niin rakentamisella sitä varmasti saa! :D Jos siis itse tekee ison osan kaikesta.

Siinäpä vähän supistettuna meijän raksasta. :)