Kyllä vain. Meidän mussukat on taas kipipänä. Isompi ilmotteli flunssasta viime viikon sunnuntaina ja pienempi eilen. Isompi tietenkin vähä helpommalla päässyt ja kun hänelle on aikoinaan määrätty tuo avaavalääke, niin helpottaa neitin hengittämistä.
Tosiaan esikoisen vauva-aikana flunssakierrettä oli ja se pirulainen meni aina sinne hengitysteihin. Muutamia kertoja kun käytiin spiiraa hengitteleen päivystyksessä, niin saatiin sitten kotia oma piippu. On kyllä ollu paljon rennompi olo, eikä aina hirvee paniikki, kun näyttää siltä että nenä vuotaa. Tietää, että itse osaa olla avuksi kun antaa lääkettä. Ja aika herkästi on kyllä annettukin. Neitillä yleensä ku nenä alkaa tippaseen, niin kohta on flunssa. Tai "plunssa" niinkuin neiti itse sanoo. :)
Pikkumiehellä onkin sitten vähän eri juttu. Tauti iski vähän myöhemmin häneen, mutta hankala on ollut pienen olo. Nenä kokoajan tukossa ja kun ei vielä osaa tuota niistämisen jaloa taitoa. Nenäimuria on kyllä käytetty, mutta ei sitäkään kokoajan kehtaa kun eihän se pienestä mitään mukavaa hommaa ole.
Kovasti on vicksiä laitettu vanulappuihin ja sängyn alle. Nostettu sängynpäätyä. Tänään meidän täytyy varmaan poiketa tohtorilla, jos ei olo parane. Lämpöinen on poika ja korvaakin rappaa. Niin huonovointisen oloinen välillä että ihan myötätunnosta itselläkin ruokahalu hukassa. :/
 |
| Pikkupotilas <3 |
Ja öitä on valvottu täm viikko. Ja huomaa kyllä äiskän silmänalusista aika hyvin, voin kertoa! :D No, lapset on niin pienen hetken pieniä. Täytyy olla lähellä silloin, kun he eniten sitä tarvitsevat. <3 Mutta nyt täytyy jotain äpöstettävää kehitellä ite kullekin. Toivotaan, että tauti menee pian ohi!
Pistäkäähän lämpimästi vaatetta ulos! Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti